Africa vibes

Heippa!

Viime kirjotuksesta on kulunut jo hävettävän paljon aikaa.. Palattiin tosiaan takaisin Suomeen loppuvuodesta ja paljon kaikkea on ehtinyt tapahtua. Halusin tänne koota vähän mun ajatuksia Afrikasta nyt kun vaihtoajasta on jo muutama kuukausi. 

Muistan, miten lähtöä ennen aloin miettimään, että mihinköhän mä olen taas lähdössä. Rehellisesti sanottuna mua pelotti, koska en oo ikinä matkustanut noin kauas. Oonhan mä käynyt Malesiassa ja Thaimaassa, mutta ne on ollut vain parin viikon rantalomia. Mua pelotti se, etten ekaa kertaa elämässäni tiennyt yhtään mitä odottaa. Meenkö mä asumaan savimajaan? Mitä jos paikalliset ei tykkää valkoihoisista? Mitä ihmettä mä ylipäätään syön seuraavien kuukausien ajan? Mitä vaatteita voin edes käyttää?

Nyt parin kuukauden jälkeen voin tyytyväisenä sanoa, että kannatti lähteä. Viime syksy oli valehtelematta mun elämäni parasta aikaa. Afrikka oli ihana, meillä oli maailman paras porukka reissussa, koin mun tähän astisen elämäni hienoimpia asioita ja reissasin kuukauden sisällä enemmän kuin ikinä ennen. Sain yhdellä kertaa viisi uutta rakasta ystävää, joiden kanssa oon kokenut sellasia asioita, mitä ei oikeesti voi edes selittää. Ollaan melottu ja kahlattu Intian valtamerellä, istuttu pimeässä ruokapöydän äärellä peläten kuollaksemme salamointia, kivetty Table Mountainille, vaellettu Sibebe Rockilla, bongattu virtahepoja, osan kanssa otettu tatuoinnit, voitettu korkeenpaikan pelkoja, nähty Victorian putoukset, kävelty seeprojen keskellä, telttailtu ja satoja muita juttuja.

Afrikkalaiset oli avoimia ja ystävällisiä ihmisiä, jotka ei pahemmin asioista murehdi. Oli ihan ok tulla töihin myöhässä. Säät vaihteli kovasti, varsinkin Swazimaassa satoi välillä paljonkin. Kierrettiin eri paikoissa, mun lemppareita oli ehdottomasti Cape Town ja Kruger. Durban oli melko suuri kaupunki, tosin siellä oli todella hyvät rantasäät. Cape Towniin mun on joskus päästävä uudestaan, sen verran paljon sinne jäi vielä nähtävää ja koettavaa! Aivan huikeita paikkoja, joihin ei varmaankaan olisi ikinä muuten tullut mentyä. Reissusta jäi päällimmäisenä ajatuksena mieleen se, että aina kannattaa mennä jos on mahdollisuus. Koska mä en ainakaan aio vanhana katua asioita, jotka jätin tekemättä koska epäröin.